Murphyn laki Bangkokissa

Eli: Odotin hissiä hotellin 10. kerroksessa. Kun se tuli, ovi avautui ja hissi oli täynnä mustapukuisia opiskelijoita. Ovi sulkeutui. Valotaulussa luki: FULL, eikä menty ylös eikä alas. Hissi jumiutui. Siihen mahtuu vain 15 henkilöä. Minä olin henkilö 16.
Nuoret opiskelijat kikittivat kun Madame Murphy oli kyydissä ja laski suomen kielellä kuinka monta meitä on. Tietenkään en ymmärtänyt mitä thai-kielinen hotellivirkailija selitti nuorille kaiuttimista.
Sen verran nuoret osasivat englantia että sain selville heidän opiskelevan hotellimarkkinointia. Todella liikemies-naistyyppisiä olivatkin, sutkajat puvut päällä ja musta kiiltävät kengät jalassa.  Ei kulunut kuin viisi minuuttia ja opiskelijat ja madame Murphy pääsivät  pois hissistä. Hyvin kävi. Murphyn lakia tässä vielä se että aina pidän kännykkää mukana - nyt ei ollut joten en voinut kuvata tapahtumaa.

Mutta, tänään kuvasin lähes sata valokuvaa ja videoita erilaisista temppeleistä, joita kuvia pistin myös Facebookiini. Olin Wassanan kanssa jokiajelulla. Veneet kulkevat todella sutjakkaasti joessa, ja ne ovat osa julkista liikennettä - opiskelijat ja työssä käyvät veneilevät töihin mikäli asuvat joen lähellä. Tämä joki ei onneksi tulvinut silloin kun Bangkokissa oli tulvat.