SAIGONISSA
Aika hassua että saavun Vietnamin Saigoniin. Siis Vietnamiin, maahan jossa Patrick joutui olemaan sodassa nuorena. Tässä nyt jaan ensivaikutelmiani...ilmasta katsoen oli katujen väliin jätetty puistoalueitakin ja ulkourheilu- sekä sisäurheilukenttiä.
Lentokenttä oli siisti, mutta ei kovin uusi, ja lentokentän ohjeistus mihin mennä jonoon, oli hieman epäselvä. Tullimuodollisuus oli vaivaton, eikä kuvaa tai sormenjälkiä (kuten Thaimaassa) otettu.
Jonottaessa tutustuin eteläkorealaiseen nuoreen mieheen, joka tuli tänne liikejuttuja virittelemään. Eteläkorealainen tiesi Suomesta että olemme hard rockin valtakuntaa, ja häntä kiehtoo se musiikki kuin myös revontulet. Etelä-Korean nykyiseen presidenttiin hän ei ole tyytyväinen, ja väitti että yleensä korealaiset vaaleissa valitsevat sen mistä vähiten on vahinkoa, joten kovin positiiviselta ei Etelä-Korean politiikka kuulostanat hänen vinkkelistään.
Lentokentän ulkopuolella oli rasittava taksien kilpailutilanne. Olin saanut Mekong Mission Forumilta hyvät ohjeet miten toimia taksin valitsemistilanteessa, koska tulen heidän järjestämäänsä kokoukseen, Pysyin siis tiukkana enkä antanut petkuttaa itseäni.
Liikenteessä yllätti mopojen suuri määrä. Kaikilla kypärät. Liikenne soljui mukavasti sovussa katuja eteenpäin. Valomainoksia oli aika paljon. Minä seurasin kulkua hotellillle google mapsin avulla, varmistaakseni että taksi vie minut sinne minne pitääkin.




















