Matkalle lähtö on aina vaikeaa, täytyy luopua kaikista tutuista kuvioista, ihmisistä, ja astua liikkuvaan avaruuteen, yksin. Nyt on aikaa itselle. Istua junassa läppäri seuranani. Nukuttaa. Oli ihanaa käydä hiihtämässä Päijänteen mainioilla laduilla. Bonus: Patrick tuli mukaan. Minulla on nyt vain menneisyys, ja tämä päivä, tämä hetki. Helmikuun 11, 2012
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti