Saisinko ottaa kuvan?

Jakartassa muutaman vuoden tauon jälkeen. Pyysin vierailumme emäntää Faridaa suunnistamaan kohti Monasin eli kansallista monumenttia, joka on pystytetty Indonesian itsenäistymisen kunniaksi. Viimeksi käydessäni Monasilla vierailuun meni puoli päivää. Tänään koko päivä. Liikenne on moninkertaistunut.

Iltapäiväruuhkassa se matelee pari metriä kerrallaan. Mustien, valkoisten, ja harmaiden autojen väliin mahtuu vikkelästi liikkuvia mopotakseja eli gojec'eja ja kolmipyöräisiä pikkutakseja eli bajay'oja. Ruuhkasta huolimatta tunnelma on levollinen, jopa autot tuuttavat lempeästi. Gojec-kuskit ovat iloisia kuten kuvassa, he haluavat että heidät huomataan vihreistä takeista ja kypäristä - uusi tapa hoitaa bisnestä. Eikä vie tilaa tiellä. 

Valokuvien ottamista varten opettelin indonesiaksi hyödyllisen lauseen - Apa saya pole photo anda? - Eka kertaa kun sen kysyin, vastaus kuului. 'pole'. En tiennyt mitä se tarkoitti mutta arvasin henkilön ilmeestä sen olevan myönteinen. Sitten näin kun työkaverini Annaleena kysyin saman englanniksi - ja vastaus oli taas myönteinen. Epäreilua. Mutta nuoret mielellään kuvauttavat itsensä, ja kommunikoivat myös englanniksi. Monasin ympärillä oli paljon koululuokkia vierailemassa kansallisella monumentilla. Yksi luokka oli tullut Jakartan lähellä olevasta Bogorin kaupungista, kuvassa opettaja alla oppilaansa kanssa.