Pikkukylä

Eilen, palatessamme opistolta, isäntäväkemme Satya ja Eva veivät meidät paikalliseen pikkukylään. Tie oli asfaltoitu mutta kapea, ja mutkaa lähestyttäessä piti tuutata autoa varmistaakseen jotta sieltä ei kukaan aja päälle. Lopulta tien päässä oli sementtisiä taloja, hyvin yksinkertaisia sisustukseltaan, lattialla joku matto, sohva tai nojatuoli millä istua. Keittiössä kaasuliesi ja peltiset astiat kuivumassa avonaisessa kuivauskaapissa.

Istahdimme hetkeksi nojatuoliin. Naapurin rouvia tai isoäitejä tuli tervehtimään. Talonväki ryhtyi keittämään teetä. Intialaisessa teessä on paljon mausteita ja maitoa, ja sokeria. Todella hyvää. Se tarjotaan samanlaisista pienistä kahvikupeista kuin suomalaisten perinteiset.

Kylässä on kirkko ja pieni kauppa. Vetojuhdat tulivat juuri pellolta ja toivat kotoisen tuoksun. Naiset kantoivat kauniissa värikkäissä asuissaan vatia pään päällä. Miehet istuivat joutilaina juttelemassa.