RAJAMAILLA

Perheseminaarissa vieraillessamme Thaimaan ja Kambodzan rajaselkkaus tuli todellisemmaksi. Akoi näkyä sotilaille rakennettuja pieniä vartiotaloja ja tietysti sotilaita ja kauppoja joissa myytiin sotilaiden käyttämää tavaraa. Nyt rajalla on välirauha, eikä aseita saa käyttää, mutta 18 kambodzalaista sotilasta on thaimaalaisten sotilaiden käsissä. Ja rajalla asuneet kyläläiset, ainakin osa heistä, on muuttanut sisämaahan. Eräs tälläinen on kuvassa oikeanpuoleisin rouva, jonka sisko (minun ja keltapaitaisen Krusan työntekijän Chanin välissä) haki tämän raja-alueelta tyttärineen ja lapsenlapsineen turvaan syvemmällä sisämaahan. Kun kysyimme ihmisiltä rukousaiheita, heille akuutein aihe on tämä rajakiista. Kambodzalaiset eivät sitä aloittaneet, eivätkä halua sotaa. He rukoilevat että rauha löytyy ja sotilaat palutetaan terveinä takaisin (kaksi palautettiin, mutta olivat huonossa kunnossa).

Rajaa lähestyttäessä on myös sotilaille rakennettuja pikkumökkejä, jotka ovat pilareiden päällä korkeammalla. Lisäksi on pikkukauppoja joissa myydään sotilaille tavaraa. 

Rajakiista on lisännyt kambodzalaisten kansallistunnetta ja oman arvon tuntoa. 90% Kambodzan kulutustavaroista on peräisin Thaimaasta. Nyt monet ovat ryhtyneet boikotoimaan thaimaalaisia tuotteita. 

Eräs apu Kambodzan oman arvontunnon nousuun saattaa löytyä 9.9. avatusta uudesta lentokentästä Techo International nimeltään, lyhenne KTI. Siinä on monta kiitorataa ja se mahdollistaa suurien turistimäärien tulon suoraan Kambodzaan, ainakin toivottavasti. Katto on tehty siten että mahdollisimman paljon luonnon valoa siivilöityy sisälle. 

 TULOKSIA DATAN KERUUSTA 10.9.2025

Aloitin tämän työmatkan laatimalla kyselylomaketta Voleakin kanssa lyhytaaltokuuntelusta. Viime viikolla laadimme lyhyen lomakkeen jota kuljetimme mukana maakuntamatkoilla. Ydinkysymys on kuunnellaanjo maaseudulla lyhytaaltolähetyksiä Filippiineiltä vai toimiiko internet. 

Tänään katsoimme dataan, ja kolmasosa vastaajista on tavallaan riippuvainen lyhytaalloista - heillä internet toimii satunnaisesti eikä siis kristillistä sisältöä voi sitä kautta kuunnella tai katsoa. Yllättävän monet, elu puolet vastaajista kertoi että internet on tarpeeksi hyvä jotta voi kuunnella joka applikaation tai  webbbisivun kautta, tai ladata materiaalit ja kuunnella myöhemmin. Muutama kuunteli myös FM-aseman kautta. 

Tarvitsemme lisää vastauksia jotta voimme varmuudella sanoa missä lyhytaalto on vielä välttämätön maaseudulla. Kaikkien suurin yllätys itselleni oli että vastaajien joukossa oli myös buddhalaisia, jopa kolmannes. He kuuntelevat kristillistä opetusta. 

Voleak jää uudistamaan perheseminaari kyselylomaketta googlessa. Olen iloine tutustuessani häneen. Hän on suora ja nöyrä ihminen. Asuu äitinsä kanssa tunnin ajomatkan päässä radioasemasta. Muutama kuukausi sitten hänelle niin rakas isoäiti menehtyi moottoripyöräonnettomuuden seurauksena. Tässä Voleak on lähdössä kotiin työpäivän jälkeen moottoripyörällään. 

 PERHESEMINAARI 9.9.2025

Preah Vihearissa, aika lahella Thaimaan rajaa, pidettiin perheseminaari jossa olin tiimini kanssa mukana. Tama oli neljäs luterilaisen pastori Keon pitama seminaari tana vuonna. Sansa tukee seminaaria.

Taman kerran aiheena oli kuunteleminen parien valisessa kommunikaatiossa. Yleisoa oli vauvasta isoaitiin, enimmakseen nuoria perheita lapsineen lahiseudulta. Useimmat tulivat mopoilla kuoppaista hiekkatieta, yksi maataloustraktori perakarryineen toi ison poruksn, tosin seminaarin loppupuolella.

Mukana oli viitisenkymmentä aikuista ja parikymmentä lasta. Maaseudulla nuoret avioituvat aika nuorina, noin 20-vuotiaina. Seminaarissa puhuttiin siitä että ei kannata ottaa lainaa pankista naimisiinmenoa varten. 

Keot ova taitavia vuorovaikutuksessa yleisonsa kanssa. Opetusta hoysti muutama hengitysharjoite ja itsensa rauhoittaminen itseaan halaamalla kadet ristissa.

 Lopuksi jaettiin kyselylomakkeet joilla kerataan tietoa osallistujista ja heidan oppimisestaan. Joukossa oli aika monta lukutaidotonta joita tiimini sai opastaa ja tayttaa lomakkeet heidan kanssaan.

Alueella ei toimi internet, joten paperikyselyn tayttaminen oli ainoa vaihtoehto.

Sadekausi naytti keskipaivalla parastaan. Kylaan vievan tien kuopat tayttyivat kuravedesta. Pikitielle paastyamme maaasturimme oikea takarengas puhkesi. Taitava kuskimme Puhak vaihtoi sen puolessa tunnissa. Varoituskolmioita taalla ei kayteta, joten mina mieluusti kavelin tiella varoittaakseni tulevaa liikennetta.

 

KAMPUNG CHAM KUUNTELIJATAPAAMISET 8.9.2025

Kirkkoon oli kokoontunut 27 aikuista ja kymmenisen teinia. Aikuisista kaksi kolmasosaa oli miehia, ialtaan 40+. Teinit olivat tyttoja samasta jalkapallojoukkueesta. Heidan valmentajans oli kutsunut heidat tapaamiseen.

Tapaamisessa kuunneltiin ote Toivon ilta­ ohjelmasta ja keskusteltiin siita. Kuusi kuuntelijaa, 2 naista ja 4 miesta kertoivat Krusa-FM kuuntelukokemuksestaan ja - historiastaan. Heille Krusa- FM on rohkaisun lahde, joka saa heita olemaan valona omalla paikallaan.

Juttelin 40- vuotiaan opettajan kanssa.Hanella on vaimo ja kolme lasta. Han on kuunnellut  Krusa-FM'aa  seitseman vuotta Facebookin kautta. Han ryhtyi kuuntdlemaan saatuaan vinkin toisrlta FB­ kuuntelijalta. Han on myos pastori, mutta nauttii enemman opettamisesta. Lisaksi han voi jalkapallon kautta saada uusia nuoria evankeliumin vaikutuspiiriin.

Nuoret eivat kuuntele Krusaa, mutta he seuraavat YouTubesta kambodzalaisia kristittyja artisteja, kuten Khem. Kristityt nuoret kayvat kirkossa joskus. Suuren osan ajastaan nuoret viettavat kannykalla, katsellen kambodzalaisia komedioita, pelaten peleja ja kuunnellen musiikkia YouTubesta. Sosiaalisesta mediasta yleisesti kaytetyin on FB.

Kambodzalaisia vaivaa rajakonflikti jonka Thaimaa aiheutti Kambodzan luoteiskolkassa. Pastorin rouva oli noutanut siskonsa pois alueelta lapsineenja lapsenlapssineen. He eivat tieda milloin voivat palata. Pastorin rouvan lempiohjelma Toivon ilta koska se rohkaisee. Han on kuunnellut sita 5 vuotta Facebookista. Han kuuntelee Krusaa myos applikaatiosta. Kuunteluun hanta innosti Channin tapaaminen.

 KAMBODZAN ARKKITEHTUURIA 7.9.2025

Tiesitkö että Kambodzalla oma Alvar Aaltonsa? Hänen nimi on Vann Molyvann. Hän opiskelu Ranskassa tutkintonsa ja sai sieltä vaikutteita. Molyvann vaikutti Kambodzassa aina 1970-luvun puoliväliin, jolloin pakeni ulkomaille ja palasi 1990-luvulla. Häntä pyydettiin suunnittelemaan Kambodzan kaupunkiarkkitehtuuria. Esim. kansallinen monumentti on hänen käsialaansa. Ja Phnom Pehnin kuninkaallisen yliopiston rakennukset. 

Tässä hallintorakennus.

Tämäkin on Vann Molyvannin suunnittelema.

Kambodzalaisen ystäväni kanssa kävimme yliopistoalueella ihailemassa rakennuksia ja kamousalueen vihreyttä. Hän käy siellä aamuisin klo 5 juoksemassa. 

Vann Molyvannin kotitalo on nykyään museona ja kahvilana. Siellä tuntui jotenkin eurooppalaiselta ja yksinkertaiselta. (kuva alla)

 6.9.2025 

MONDULKIRIN KUUNTELIJATAPAAMISET

Kahdeksan tunnin ajomatkan jalkeen Krusa-FM tiimini tapasi kahta erillista kuuntelijaryhmaa Mondulkirin kaupungin ymparistossa. Toinen tavattiin kylatalolla, toinen metodistikirkossa. Kuvassa Voleak selostaa kartoituksen taustaa ja antaa täyttöohjeita. 

 Molemmissa kuuntelijaryhmissa ikajakauma oli lapsista keski­ ikaisiin, muutama seniori mukana.

Molemmat ryhmat kuuntelevat lyhytaaltolahetyksia joita Febc radioi Filippiineilta. Tapaamisessa osallistujat tayttivat kyselyn lyhytaaltolahetysten kuuntelemisesta ja merkityksesta heidan elamassaan. Lisaksi tiedustelemme muiden mediakanavien kayttoa.

Kannykoita kaikilla on, mutta he eivat osaa tai taloudellisesti raaski kuunnella tai

Yksi perheenisa osasi englantia. Han kertoi lastensa kanssa kuuntelevan klo 18-20 arki-iltaisin khmerinkielista kristillista ohjelmaa SW vastaanottimestaan. Han toivoi lisaa sisaltoja maatalouteen.

Ami auttaa perheenäitiä lyhytaaltokuuntelua koskevan kyselyn kanssa. Sisarukset ovat huomanneet oivan tilaisuuden kiusata pikkusisarusta äidin keskittyessä muuhun.

Chann antaa Yareamille kynän lomakkeen täyttämistä varten. Yareamilla on kaksi tytärtä, 7 v. ja 1 v. Kun kysyin mitä hän tekee, hän sanoi opiskelevansa raamattua. 

Internet oli verran huono ettemme voineet hyödyntää sitä lomakkeiden täyttämiseen. Paperiversio toimi hyvin. 

 6.9.2025

KYSELYLOMAKETTA LAATIMASSA 4.9.2025

Miss Lean Reaching Voleak, FEBC-Kambodzan perheradioaseman uusi työntekijä laati kanssani tänään kyselylomaketta. On tullut tarve tutkia Kambodzan reuna-alueiden lyhytaaltolähetysten kuuntelua. Kuunteleeko kukaan SW eli lyhytaaltoradiota? Pitäisikö lähetykset lopettaa? Kuinka relevantteja ne ovat siellä asuvaisille?

Laadimme canaan kolimisivuisen lomakkeen google formsiin, mutta sitä wei välttämättä voi täyttää internetissä. Siksi Sam Chann tekee 20 paperikopiota jotka jaetaan täytettäväksi jos internet ei toimi Mondulkirissä.

Voleak on kristitystä perheestä, ja asuu äitinsä kanssa 37 kilometrin päässä radioasemalta. Työmatkan hän kulkee tietysti motolla eli moottoripyörällä. Voleak on tune vuonna valmistunut hallintotieteen kandidaatiksi. Hänen isoäitinsä kuuntelee Krusaa ja kertoi Voleakille että Krusalla tarvitaan ohjelmoijaa. Niinpä Voleak päätyi tänne ja on iloinen että saa työskennellä kristityssä organisaatiossa. 

Yaounde 6.6.2025

 Yaonde sijaitsee tunnin lentomatkan päässä Ngaounderesta. Kun menin Ngaoundereen, 900 km:n automatkaan kului 16 tuntia. Siksi vaihdoin kulkuneuvoa. Cam air on ihan hyvä lentoyhtiö, minä ainakin koin itseni turvalliseksi. Lentolippu maksoi 169 e. Matkustamo ei ollut täysi, paikallisilla ei ole varaa moiseen, ellei ole työn tarjoama matka.

Yaounde on suurempi, vihreämpi ja villimpi kuin Ngaoundere. Minulle suositeltiin sisälläoloa täksi päiväksi odottaessani iltalentoa Suomeen. Kuitenkin käppäilin hotellin edustalla.

Ihmiset katsovat täällä tv:tä paljon koska internet on kallis. Canal+ tarjoaa ranskalaisia sarjoja, ajankohtaisohjelmia ja jalkapalloa. Paikallinen Yle, CRTV, lähettää monipuolisia uutisia sekä ranskaksi että englanniksi. CRTV televisioi myös sunnuntai jumalanpalveluksia ja haastattelee osallistujia sen jälkeen.

KAMERUN ON JALKAPALLOMAA 4.6.2025

Oletko kuullut Samuel Eto'o sta? Hän on kamerunilainen jalkapallonpelaaaja. Hän on tällä hetkellä Kamerunin jalkapalloyhdistyksen presidentti. Tiimini jäsen Pascal (alla) pitää häntä esikuvanaan. Pascal, 24, haaveilee jalkapallourasta jossain eurooppalaisessa seurassa. Tällä hetkellä hän kuuluu paikalliseen Ngaounderin joukkueeseen joka on kansallisessa sarjassa. Hän pelaa kaksi tuntia jalkapalloa päivittäin ja käy kerran viikossa kuntosalilla. Entäs ravinto? Kysyin. Proteiinikseen hän syö kananmunia, muunlaiseen ei ole varaa. Tietysti hän syö patonkia ja hedelmiä, kuten nyt mangoja. 

Ansaitakseen rahaa Pascal kasvattaa kanoja. Yaondesta tuodaan joka kolmas kuukausi iso lastillinen tipuja. Niitä hän sitten ensin hoitaa pitämällä pientä tulisijaa hengissä 10 päivän ja yön ajan. Tiput kuulemma tarvitsevat 35-32 C asteen lämpötilan, muuten ne kuolevat. Sitten kun tiput ovat kasvaneet kanoiksi, hän myy kanat ja kasvattaa uuden lastillisen tipuja. Hän asuu äitinsä ja kahden pikkusiskonsa kanssa samassa taloudessa. Neljä muuta sisarusta ovat jo lähteneet pois kotoa. Pascalin äiti käy myymässä torilla hedelmiä ja kasviksia, sekä itse kokoamiaan koruja

 

 KYLÄILEMÄSSÄ KAMERUNILAISESSA KODISSA 3.6.2025

Tuttavuuksista seurat uusia tuttavuuksia. Norjalaisen Elsen kamerunilainen ystävä vuosien takaa kutsui meidät luokseen illalliselle. Talo ei ollut mistään vaatimattomammasta päästä. Eikä ihme, kyseessä oli hammaslääkärin perhe. 

Pöytä oli katettu valmiiksi kun saavuimme, ja sukulainen, nuori 21-vuotias opiskelija. hääräsi keittiössä. 

Pöytään tuotiin lopulta koko kattaus kamerunilaista ruokaa: couscous, keitettyä kalaa leimineen, vihreää yrttimuhennosta, okrakeittoa ja perunoita. Jälkiruuaksi jokainen sai mangon. 

Istuimme illallista norjalaisen kynttilän valossa, jonka Else toi tuliaisiksi ja se olikin tarpeen sillä koko illanistujaisemme aikana sähköt olivat poikki. 

 IHAN TAVALLINEN PÄIVÄ 2.6.2025

Viikossa elämä asettuu aloilleen. Aamulenkillä noudin jogurttia. Söin 'norjalaisen aamupalan': puuroa ja jogurttia. Täällä on ollie vahva norjalaisvikutus aikoinaan, ja vieläkin tänne lähetetään norkalaisia opiskelijoita harjoitteluun joko sairaaloihin tai orpokoteihin. 

Me skandinaavit ymmärrzämme toisiamme varsin hyvin. Täällä olen tutustunut norjalaiseen Elsaan, jonka luona sain vieralla tänään. Niin pohjoismaista nuo kynttilät!

Elsalta olen myös oppinut paljon miten täältä aseman aleelta autetaan matkan ja viisumin järjestelyissä.

Tänään tein yhden haastattelun ja purin sen. Henkilö ei ollut kovin englannintaitoinen, joten piti pysyä helpoissa konsepteissa. Toinen avustajistani, Maloba tuli tekemään luokseni haastattelun koska saattoi käyttää aseman internettiä, koska soitti WhatsApp puhelun toiseen maahan. Opimme että Keski-Afrikan aika on tuntia Kamerunia edellä. Onneksi haastateltava suostui puhumaan vaikka hänelle vähän väärään aikaan. 

Tämä aasi on Ngaounderen luonnonpuistosta. Tänään opin että aaseja käytetään vieläkin hyvän sanoman välittämiseen fulaneiden parissa. 

Aasi on kätevä kantamaan ruokaa, vesikanisterin, jopa koko keittiön varustuksen. Aasin selässä on helppo ratsastaa, jopa äiti lapsineen voi sillä yhdessä ratsastaa.

EGLISE EVANGELIQUE LUTHERIENNE AU CAMEROUN

Kävin tänään asuinaluettani lähellä olevassa luterilaisessa kirkossa, Kamerunin evankelikaalisessa luterilaisessa kirkossa. Vaatimattomampi kuiin Suomen kirkot, mutta täynnä porukkaa, myös nuoria. Nainen oli liturgina ja mies saarnasi. 

Urkouja ei ollie, mutta bändi soitti. Alttaritaulua ei ollut, oli risti. 

Seinätaululla oli raamatun jakeet merkittynä, virsiä ei ollut listattu kuten meillä. Mutta laulaa osattiin täysin palkein, sekä ranskaksi että fulaniksi. 

Kuoroja oli kolme - lasten, nuorten ja aikuisten, Ensimmäinen tunti laulettiin, sitten seurasi saarma ja ehtoollien. Järjestys oli kuin meillä Suomessa Isä Meidän -rukouksineen ja uskontunnustuksineen. Unilukkari kierteli saarnan aikaan kirkkoväen parissa, laskien messuun osallistujien määrää. 

Kolehti kerättiin siten että alttarilla oli kaksi koria, toinen kirkolle ja toinen äskettäin läheisensä menettäneelle perheelle. Jokainen lähti paikaltaan viemään kolehtirahaa koriin. 

Ehtoollinen oli kuten Suomessa; pyöreä ehtoollisleipä ja metallipikareista viiniä. 

 

 NGAOUNDEREN TORILLA

Tällä radioasemalla on ollut 1960-luvulta lähtien länsimaisia lähetystyöntekijöitä. Elsa, minun ikäiseni rouva, tuli tänne 1985. Hänen kanssaan oli turvallista lähteä tänään asema-alueen ulkopuolelle, Ngaounderen torille. Olipa siellä täyttä! Lauantai on vilkkain päivä. 

Elsa osti ananaksen, porkkanoita ja tomaatteja, koska valmistaa itse ruokansa. Minä käyn aseman ruokalassa syömässä. Kämpässäni ei ole mahdollista kokata. 

Kuskinamme torille oli Jean, joka on pitkän uran tehnyt radioasemalle, ensin vartijana ja nyt chaufföörinä kuten ranskaksi sanotaan. 

Jeanilla on kuusi lasta, kahden vuoden välein syntyneitä, iältään 21 - 13. Kamerunissa on yleistä että lapsia on vähintään kuusi. He rakastavat lapsia, ja toinen syy on että on hyvä olla useita jos joku heistä vaikka menehtyy. Kaksi Jeanin lapsista on jo naimisissa ja Jeanilla on kolme lastenlasta. Vaimo on kotirouva. 

Torin lisäksi kävimme Ngaounderen keskuspuistossa, au Bois de Mardockissa. Oli virkistävää kävellä vihreässä luonnossa. Yllättävän paljon havupuita. Muuten Ngaoundere on ruskea, punasavinen kauttaltaan. Kamerunin lipun punainen väri viittaa tähän punaiseen keski-Kameruniin. Keltainen symboloi pohjoisen aavikkoa, ja vihreä etelän tropiikkia. 

Paikallinen pyysi meitä kuvaan kanssaan

 SADEAIKAA

Kamerunissa on nyt sadeaika. Aamut ovat kauniita, ja ukkoskuurot alkavat siinä klo kahden maissa iltapäivällä, mutta loppuvat yleensä iltaan mennessä. Joskus tulee sähkökatkoja ja internet menee poikki. Täälläolo tuntuu hyvin samanlaiselta kuin Filippiinien aika. Ihmiset ovat ystävällisä, aamukävelyllä saan monia iloisia Bonjour -tervehdyksiä sekä lapsilta että aikuisilta. Jotkus lapset kokeilevat englannintaitojaan tervehtimällä 'Good morning'.

Toinen asuinalueella toistuva tapahtuma on vedenhaku. Ihmiset tulevat kannuineen ja pulloineen hakemaan juomavettä. Jotkut vievät sen lotion mopolla, jotkut kantaen tai tasapainoitelleen pään päällä.

Tutkimusapulaiseni toi minulle tänään totilta kananmunia. Halpoja, tämä määrä 1500 Keski-Afrikan frangia (Kamerunin raha myös). Yksi euro on 650 Keski-Afrikan frangia. Eli vajaa 3 euroa. 

Tutkimusapulainen opasti minua miten ne keitetään. Hänen mielestään ne säilyvät paremmin keitetynä jos keittää 15 minuuttia. 

 HYVIÄ TUULIA 29.5.2025

Eilen tutkimustiimimme teki monia haastatteluja. Olen oikein iloinen heistä kaikista, jopa uusimmasta tulokkaasta joka opettelee haastatteluja (kuvassa vasemmalla).  Koskaan ei pidä väheksyä ketään. Kaikilla on potentiaalia. Uusinta tulokasta ovat kaksi kokenutta haastattelijaa tsempanneet. On mukava kuulla miten heille opettamani asiat he välittävät muille. Taito menee eteenpäin.

Vaikka oli lomapäivä, toinen kokeneista haastattelijoista haastatteli avainhenkilön pohjois-Kamerunista. Hän oli käymässä Ngaounderessa. Tämän radioaseman pääkohderyhmä asuu pohjoisesssa, siksi oli hienoa että sieltä saatiin edustusta. 

Iloinen myönteinen yllätys tänään torstaina oli kämppäni oven lukon korjaaminen. Aamulla  kirkkoon lähtiessäni (täälläkin vietetään Kristuksen taivaaseen astumispäivää kun ollaan luterilaisia) en saanut kämpän ovea lukkoon. Norjalainen, hyvää ranskaa puhuva ystäväni Elsa pyysi huoltomiehiä sen korjaamaan. Tulin kirkosta - korjaus oli tapahtunut! Mutta silti ovi ei toiminut. Masennuin. Tällaista Afrikassa - ei varmaan koskaan korjaudu. Menin Elsalle kahville. Palatessani korjausmiehet olivat innoissaan. Nyt lukko aukeaa ja sulkeutuu. Totta tosiaan, jopa meikä saa nyt oven lukituksi ja avatuksi. 

Mango madness täällä jatkuu. Aamulla poimin neljä hyvää mangoa kävelytieltä. Pojat pudottelevat niitä pitkällä kepillä. Lähes jokainen natustaa mangoa kulkiessaan. Huoltomiehet toivat minulle neljä mangoa ja kolme avocadoa. Huomenna tutkimustiimillä on välipalaa!

 MANGO MADNESS 28.5.2025

Tulin Kameruniin hyvään aikaan: täällä on kolme kuukautta kestävä mangokausi. Asuinalueellani on suuria mangopuita, ja aamuisin näen monien sekä kypsien että raakojen mangojen pudonneen maahan. Useimmiten linnut ja hyönteiset ehtivät ennen ihmisiä niiden kimppuun, mutta esim. tänä aamuna minun onnistui poimia ennätykselliset neljä mangoa, osa vihreitä, osa kypsiä. Aikainen lintu saa madon (mangon). :-)

Ahkerat tutkimusapulaiseni aloittavat tänään haastattelunsa. Jännittää miten heillä menee, kun piispankin haastattelevat. Avainhenkilöiden lisäksi he haastattelevat radioaseman henkilökuntaa. 

Itse opiskelen google lensin avulla kaikenlaisia dokumentteja jotka liittyvät tähän arviointiin. Kaikkein parasta on tutustua ihmisiin, kuten näihin fulanikavereihin (mopo on hyvin yleinen kulkuväline täällä) ja kuulla heidän kansastaan jota on Ngaounderesta ylöspäin aina Saheliin asrti. 

Asuinalueen ulkopuolelle en tohdi mennä yksinäni. Täällä asuvilta norjalaisilta kuulin että toimistosta voi pyytää kyydin jos haluaa käydä jossakin. Eliasun (lippalakkinen kuvassa) kanssa uskaltauduin ennen pimeän tuloa kävellä ulkona. 

 

TYÖSSÄ KOETTUA KAMERUNISSA 26.5.2025

Olen tullut Ngaoundereen tekemään arviointia. Se ei ole kenellekään mieluinen sana, ei varsinkaan arvioinnin kohteelle. Koko aamun odotin että arvioinnin kohteen edustaja tulee sopimaan päivän kulusta. Ei kuulunut. Soitin hänelle. Ei kuulunut. Keskipäivällä päätin vihdoin viedä arvioinnin kohteelle Suomen tuliaiset. Kaikki olivat innoissaan Fazerin suklaasta ja ruisleivästä. Edustajakin löytyi toimistostaan. 

Huomenna ehkä pääsemme sopimaan arvioinnin raameista. 

Mutta tutkimustiimini on innoissaan. Koko aamun vastailin heidän kysymyksiinsä työn yksityiskohdista. Ja vastasin uudestaan samaan kysymykseen monta kertaa. Suomalaiselle kärsivällisyydelle tuli melkein rajapinta vastaan. Mutta yritin olla positiivinen. 

Timini kolme jäsentä ovat erilaisia, kaksi naista ja yaks mies. Mies haluaa isona päästä Eurooppaan pelaamaan jalkapalloa ja pelaa sitä nyt ja kouluttaa muita pelaamaan. 

Naiset ovat työssä, toisella on perhe: mies poliisi, 3- ja 8-vuotiaat lapses ja teini-ikäinen adoptiotyttö. Toinen naisista on sinkku. Hän sanoi tulevansa tunniksi mutta viipyikin kolme tuntia. Afrikkalainen aikakäsitys on löysä. 

Tänään Ngaounderessa oli kylmä, peräti 22 astetta. Ihmiset olivat pukeutuneet kuten Suomessa pukeudutaan pakkasella, pipot päässä ja monta kerrosta vaatteita. 

 ASIAA AFRIKASTA TÄLLÄ KERTAA  

KAMERUN YAOUNDESTA NGAOUNDEREEN

Vajaan 900 kilometrin matkalla Yaoundesta Ngaundereen näkee yhtä ja toista. Erinomainen automatka jos haluaa tutustua Kamerunin maaseutuun. 

 

 

Ensiksi talot muuttuivat betoni- tai kivitaloista puusta rakennettuihin. Joskus puusta oli tehty kehykset talolle ja koloihin lisätty punaista savea. Lopulta näkyy ihania savimajoja.

Nyt on mangojen, hunajan, maissin ja banaanin aika. Tien vieressä pysähdyimme ostamaan banaanitertun ja nostimme sen maasturimme päälle kätevästi kuljetettavaksi. 

Luokse saapui kyläläinen juttelemaan. Keskustelimme hieman ranskaa, englantia ja saksaa käyttäen. Hän oli opiskellut saksaa koulussa. Hän Kongon rajalta ja tykkää Kamerunista. Kylä on myös todella siisti ja hyvin hoidettu, hän toivoi sinne turisteja ja antoi minulle puhelinnumeronsa.

Säiliörekka oli kurvissa kaatunut ja kaksi kuljettajaa odotti apua rekan päällä istuen. Kaksi muutamakin rekkaa näimme kallellaan. Kasaavat kuulemma liian suuret kuormat, joten rekan tasapaino ei kestä. Ei myöskään kestä tiet – niissä on paljon hankalia kuoppia, joita jatkuvastai täytyy väistellä.  

Safarin villieläimiä en nähnyt, sen sijaan kauniin oranssipäisen ja - häntäisen sisiliskon ja kotieläimiä laumoittain kuten vuohia ja nautoja. 

Reilu 20 isosarvista nautaa kylässä jossa oli moskeija eli valtaosa kyläläisistä muslimeja. Lisäksi kylässä näin rekan joka kuljetti vuohia satapäin. Näin saman rekan myöhemmin Bertouassa, oli tuonut eläinten myyntitorille sen rekallisen vuohia.

 

Bertoua - pysähdyttiin syömään kalaa ja plantain banania – ruoka oli herkullista.

Pimeys laskeutuu klo 18 alkaen joten tajusimme ettemme ehdi turvallisesti ajaa Ngaoudereen, siispä etsimme yösijan. 

Yöksi jäimme Joyce motelliin Garoua Boulai'ssa. Motellissa vesi toimii ja tuuletin, mutta ei ollut pyyhettä. Mitäpä tuosta. Sähköt katkaistiin yöllä välillä ilmeisesti säästösyistä. Samoin tuuletin lakkasi toimimasta välillä, mutta se ei untani häirinnyt, olin niin uuvuksissa matkasta.

 

 

Jatkoimme matkaa Ngaoundereen aamukuudelta. Tien varrella paljon savimajoja, joko neliön tai pyöreänmuotoisia, katot yleensä kaislasta. Näin kalkkunoita, muutaman kanan ja jopa vasikoita. 

Moskeijoita näkyi myös. Ystäväni Moisen mukaan kirkot ovat tiestä kauempana. Naiset joko lakaisivat pihaa, kantoivat vatia päänsä päällä tai levittivät keitettyä riisiä kuivumaan tien varsille. Muutaman miehen näin karjapaimenina, ilmeisesti fulaneja, paimentolaisia joita on 40 miljoonaa Afrikassa ja jotka puhuvat fulfulden-nimistä kieltä.

Cambema-ruokapaikassa Meigangassa pysähdyimme nauttimaan “boullion de charee et beniege et cafe au lait” eli lihalientä aineksineen munkin ja latte-kahvin kera.

 

Kysyin munkkeja paistavalta pojalta “Quel ton nom” eli mikä on nimesi. Hymy vastaukseksi. Moise selitti että hän on fulanilapi, eikä ehkä käy koulua eikä siis osaa ranskaa. Kehotti minua kysymään fulaniksi saman: “Noy inde ma” eli mikä nimi sinun? Ja sain vastauksen! Minä itse kerron fulaniksi nimeni “Inde am Eila” eli nimi minun on Eila.